COVID-19: Ema Nain 16 Di’ak Ona, Nain 12 Sei Baixa

Oekusipost.com Dili – Timor-Leste to’o oras ne’e seidauk rejista ema ruma mate tanba moras virus corona (COVID-19), maibé ema hamutuk nain 12 mak oras ne’e sei baixa hela iha sala izolamentu Vera Cruz hodi hetan tratamentu intensivu, no hamutuk nain 16 mak di’ak tiha ona.

Koordenadora Ofisiál Ligasaun Forsa-Tarefa no Porta-vóz Sala Situasaun Sentru Integradu ba Jestaun Krize, dotora Odete da Silva Viegas hateten, total númeru komulativu teste ohin iha ema nain 671, no horseik iha 652. Iha ema hamutuk nain 169 mak oras ne’e sei hein hela sira nia rezultadu teste laboratóriu. Total kazu konfirmadu mantein ba 24, ohin kazu foun laiha, total rezultadu laboratóriu negativu hamutuk nain 478, horseik iha 435.

“Total kazu rekuperadu ka kuradu hamutuk nain 16,” hatete dotora Odete liu husi konferénsia ba imprensa iha Sala Situasaun Sentru Integradu ba Jestaun Krize iha Sentru Kovensaun Dili, Sesta 1 Maiu 2020.

Nia hatutan, total profisional saúde sira hamutuk nain 40 mak oras ne’e tama hela kuarentena, no ema hamutuk nain 403 mak oras ne’e tama kuarentena obrigatóriu no auto-kuarentena. Kuarentena obrigatóriu iha Dili laran hamutuk nain 263, no hamutuk nain 79. Ema nain 8 mak halo auto-kuarentena iha Dili, no nain nain 53 iha munisipiu sira.

Entretantu, ema hamutuk nain 1782 mak pasa ona loron 14, husi Dili nain 1423, no husi munisipiu iha nain 359.

“Hanesan ita hotu hatene katak ho Grasa Maromak nian durante pandemia COVID-19 to’o agora seidauk iha ema mate iha Timor-Leste. No ita mós relata ona iha kazu rekupera to’o ohin loron hamutuk ema nain 16,” Odete afirma.

Maske nune’e, Odete nafatin husu ba populasaun tomak atu kontinua investiga no responde ba surtu seluk no emerjénsia hanesan dengue. Husu mós ba ema hotu atu hamoos fatin sira ne’ebé bee nalihun ba, hanesan bee iha ai-funan vazu sira tenke troka hela de’it, bee iha roda laran no botir laran mós tenke hamoos tiha. Halo’ot sasan sira iha uma laran no liur. Tesi no fokit du’ut ne’ebé moris besik hela fatin sira.

Uja mosquitero, no toba iha mosquitero laran. Uja faru no kalsa naruk bainhira hala’o atividade iha fatin sira ne’ebé nakonu ho susuk. Uja ai-moruk anti-susuk hanesan ai-moruk ne’ebé uja iha kulit (autan), ai-moruk ne’ebé uja hodi rega (baygon, Hit) no seluk tan. Uja ai-moruk ne’ebé tau iha bee laran (la’ós bee hemu) (Abate). Bele husu tulun ba iha serbisu saúde sira ne’ebé besik atu bele halo fumigasaun (rega susuk) iha komunidade laran. 

Raimundos Oki
Author: Raimundos OkiWebsite: https://www.oekusipost.comEmail: Este endereço de email está sendo protegido de spambots. Você precisa do JavaScript ativado para vê-lo.
Xefe Redasaun & Editor

Online Counter