Sente “lalehan badak” iha suku Mape

MAPE (TOP) –Mape nu’udar suku ida iha postu Zumalai, munisipiu Kovalima durante tinan barak ona seidauk asesu ba estrada di’ak no sei moris hela iha nakukun Laran.

Suku ne’e iha riku soin ida boot tebes mak rai ho hektar 962 nakonu ho ai-teka. Ai-teka 3ha mak kona auto estrada, maibé hetan ona kompensasaun husi governu.

Ho kondisaun difísil ne’e, xefe suku Mape, Francisco Pereira katak, nia sente “lalehan sai badak” tiha bainhira hetan visita husi eis Primeiru-Ministru, Kay Rala Xanana Gusmão iha loron Kuarta 29 Jullu 2020.

“Ha’u sente lalehan badak tiha, naroman besik, tanba fatin ne’e la merese ba Kay Rala Xanana Gusmão atu visita,” hateten xefe suku Francisco.

Nia hatutan, durante tinan tolu ona assume knar nu’udar xefe suku Mape nian, maibé labele halo buat ida, tanba kauza husi governu ne’ebé la’os ho “ain tolu de’it”.

“Eleitu tinan 3 ona, maibé labele halo buat ida, tanba governu la’o ain-tolu de’it ne’e. Ha’u la’os politika, maibé durante tinan 3 ona ha’u terus”.

Nia dehan, suku Mape iha uma kain hamutuk 317, maibé desde tempu okupasaun Portugues, Indonézia, no to’o ohin loron seidauk asesu ba eletricidade.

“Ai-rin eletrisidade harii tinan tolu ona, maibé fiu ida seidauk tama,” chefe suku levanta kestaun ne’e ba Kay Rala Xanana Gusmão bainhira hala’o asaun karitativa ba família kbi’it la’ek sira iha suku ne’e rasik.

 

Iha fatin hanesan, Kay Rala Xanana Gusmão dehan, nia kala rona de’it difikuldade sira ne’e, tanba oras ne’e nia la’os tama iha governu Laran.

“Ha’u agora rai-a’at, penganggur, osan laiha tan, maibé sei lahaluhan imi nia difikuldade sira, tanba ha’u sente rasik,” hateten Xanana.

Ferik-katuas sira ho tinan 60 ba leten kuaje 97.000 kada fulan simu osan subsidiu US$ 30 iha teritóriu nasionál, maibé eis Primeiru-Ministru, Kay Rala Xanana Gusmão konsidera montante subsidiu ne’e atu sosa de’it bua-malus mós la to’o ida. Nune’e, nia hamosu ona movimentu siviku ida liu husi husu ba kada xefe aldeia sira iha rai-laran atu hahu ona halo rejistrasaun hodi hato’o ba Estadu atu tau matan.

Vizita Kay Rala Xanana Gusmão ho nia atividade karitativa ne’ebé apoiu husi emprezariu Timor-oan sira kuaje perkore ona aldeia, suku, no postu administrativu barak iha rai-laran, no iha diskursu badak iha fatin hirak ne’ebé nia vizita durante durante ne’e sempre husu ba autoridade lokal sira hahu husi nível aldeia to’o nível munisipal tenke halo rejistrasaun ba ferik-katuas sira ne’ebé tinan 60 resin ona hodi husu ba Estadu atu tau matan.

“Ida ne’e la’os movimentu politika, movimentu ne’e laiha liu relasaun ho politika, maibé nu’udar movimentu siviku ida hodi husu ba Estadu atu tau matan ba ferik-katuas sira iha sira nia loron ikus moris nian, tanba Estadu deve hela sira,” apela Xanana ba autoridade lokal sira iha munisipiu Kovalima, inklui suku Mape.

Konstituisaun RDTL artigu 20 iha númeru dahuluk katak Estadu iha dever tomak atu fó protesaun espesiál ba ferik-katuas (terceira idade) sira. Nune’e mós artigu 21 kona-ba sidadaun ne’ebé iha defisiénsia katak, sidadaun ne’ebé iha defisiénsia fíziku eh mentál iha direitu no mós obrigasaun hanesan sidadaun sira seluk, maibé sira sei la hala’o knaar hirak ne’ebé sira labele hala’o tanba de’it sira-nia defisiénsia.

“Ha’u husu nu’udar sidadaun ida, la’os nu’udar politiku,” afirma Xanana.

Raimundos Oki
Author: Raimundos OkiWebsite: https://www.oekusipost.comEmail: Este endereço de email está sendo protegido de spambots. Você precisa do JavaScript ativado para vê-lo.
Xefe Redasaun & Editor

Online Counter